Kypros Kypros Kypros <3<3
Niin kauan oon odottanut että pääsisin sinne ja viime viikolla odotus palkittiin. Lomailin mieheni kanssa viikon verran Kyproksen Pafoksessa ja täytyy sanoa että odotus kannatti 🙂 Syy miksi oon aina sinne halunnut lähti jo lapsuuden kiinnostuksesta kreikkalaista mytologiaa kohtaan. Lapsesta saakka matkustettiin äidin kanssa joka kesä jonnekin päin Kreikkaa ja siksi varmaan olin ihan hulluna Kreikan tarustoon, jumaliin, jumalattariin, sankareihin ja lähes kaikkeen muuhunkin Kreikkaan liittyvään. Opettelin mm. jo nuorena syömään oliiveja vaikka en edes pitänyt niistä ja opiskelin itsenäisesti kyrilisiä aakkosia jne. Hullu lapsi… :DD
Kypros on siis itsenäinen valtio, jolla on kreikkalainen ja turkkilainen osa. Pafos sijaitsee kreikkalaisella puolella joten lähes jokapuolella liehuu Kreikan lippu ja paikallinen kieli on kreikka. Kyproksen lippujakin näkyi jonkin verran. Kypros on ollut Britannian miehittämä, joten liikenne on vasemmanpuoleinen ja pistorasiaan tarvitsee adapterin (vinkkinä jos sinnepäin suunnittelee lähtevänsä), Marketeista saa adaptereita muutamalla eurolla.
Lueskelin siis paljon kreikan tarustoa ja tietenkin lempi jumalattareni oli Afrodite, kauneuden ja rakkauden jumalatar, joka syntyi nimenomaan Pafoksella! Tarun mukaan hän nousi merenvaahdosta Pafoksen rannalle ja tänä päivänä tuo paikka tunnetaan nimellä Afrodites rock, eli kivi jolle hän tarun mukaan ensimmäisenä nousi merestä.
Tottakai sille rannalle oli päästävä! Pafoksen sataman bussipysäkiltä lähtee busseja (1,5e per henkilö per suunta) suoraan Afroditen kivelle mutta huonolla tuurilla bussi oli juuri lähtenyt ja seuraava olisi lähtenyt vasta kahden tunnin päästä :/ Mentiin siis tinkimään taksinkuljettajien kanssa..ensimmäinen halusi 35e jota emme suostuneet maksamaan (kuljettaja lähti dramaattisesti käsiä heilutellen pois) ja mekin oltiin jo lähdössä, kunnes toinen kuljettaja kertoi että hänellä on parempi hinta vain 30e johon ei vieläkään suostuttu. Sanoin että maksamme 25e johon yksi kuljettaja suostui. Varmaan parempi kumminkin ajaa keikkaa kun päivystää kymmenen muun taksin kanssa mahdollisesti pidempään ilman yhtäkään keikkaa.
Eihän me mitään karttaa oltu tietenkään katsottu eikä siis oltu edes tajuttu kuinka pitkä matka sinne oikeestaan olikaan, joten taidettiin päästä aika edullisesti. Mittarin kanssa matka olisi ollut 50e luokkaa! Mukava taksikuljettaja kertoi olleensa laivalla töissä ja käyneensä itsekin Suomessa vuosia sitten. Hän jäi Afroditen rannan kupeessa olevaan kahvilaan teelle kun me suunnattiin Afroditen kivelle. Toivottavasti sai toiseenkin suuntaan asiakkaita 🙂
Ranta itsessään oli kivinen eikä siellä ollut aurinkotuoleja tai muita mukavuuksia, joka oli ihan kiva, tommoset villit rannat on kivaa vaihtelua kaikille tavallisisille turisteja täynnä oleville hiekkarannoille 🙂 Tuuli oli sinä päivänä kova ja niin myöskin aallot, joten ei pahemmin lähdetty uimaan, vaikka kymmenen kertaa kiven kiertämällä olisi vissiin nuortunut 10 vuotta..vai toimiiko se vain täydenkuun aikaan? DAMN IT! Pakko mennä kipasemaan uintireissulla kymmenen vuoden päästä 😀
Seuraava tehtävä on etsiä rakkauden jumalattaren rannalta sydämen muotoinen kivi ja uskokaa tai älkää, en ees tarkoituksella etsinyt mutta kun nousin vedestä niin siinä se oli! Täydellinen sydämen muotoinen musta kivi! Suoraan edessä! Kiukkuiset venäläisturistit katsoivat murhaavasti kun esittelin kiveä kameralle :DD Ne oli kolunneet siinä vaikka kuinka kauan edestakasin 😀
Mä kerään Kreikan matkoilta Afroditen patsaita ja tuntui sopivalta ostaa kaikkein isoin juuri Kyprokselta 🙂
Rannalla ei varsinaisesti ollut ainakaan tähän aikaan vuodesta suurta ruuhkaa, silloin tällöin joku matkatoimiston bussi pysähtyi sen verran että jengi kävi ottamassa kuvat rannalta mutta muuten meidän lisäksi ainoastaan muutama porukka ottamassa aurinkoa.
Kotimatka taitettiin kuitenkin kiltisti bussilla 😀 Rannalle pääsee pienen kahvilan vierestä portaita alas ja tunnelia pitkin rantaan. Kiva että lähellä on kahvila, jossa pääsee vessaan ja ostamaan syötävää ja juotavaa 🙂 Kahvilan ikkunassa on myös käsinkirjoitettu bussiaikataulu 😀 Ja siellä missä ruokaa, siellä myös paikallisia kissoja:
Palaan pian lisää lomakuulumisista Kyproksella <3
